Muutto lähestyy ja koulut vaihtuu. Poju lähtee normaali luokkaan opetukseen ja toivottavasti 3luokka sitten etenee suunnitelmien mukaan. Vaikeat olleet ensimmäiset vuodet, eikä helpotusta tunnu vieläkään tulevan. Sitä on parhaansa yrittänyt että saisi koulun olevan miellyttävä kokemus, mutta samalla yrittänyt kannustaa lasta tekemään vähän nopeampaa tempoa tehtäväkirjojaan läpi, jotta ensi vuonna lähtisi samasta pisteestä muiden luokkatovereidensa kanssa.

Pojullahan on ollut mukautettuna vain äidinkieli. Kaikki muut oppiaineet yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Lukemaan oppiminen tuli kuvioihin mukaan 1luokan keväällä. Sujuva lukeminen vieläkin hakusessa. Pitkien sanojen kanssa hankaluutta, kun ei jaksaisi loppuun asti aina kaikkea lukea. Arvailee siis pitkiä sanoja aika paljon.

Koulussa tuntuu olevan välillä hankaluuksiakin. Enpähän tiedä johtuuko Pojusta, että hankaluuksia etsii vai käviköhän niin, että aikansa ollessaan joutuikin silmätikuksi. No oli miten oli, kouluvaihtuu ja ehkä parempi niin. Saa kaiken aloittaa uudelta pohjalta.

Kun koulunsa aloittaa syksyllä myös Santtu, on äidin maha täynnä perhosia. Vaikka pojat ovat niin toistensa vastakohtia ja tiedän Santun jaksavan keskittyä huomattavasti paremmin kuin Pojun, niin kyllä mua huolestuttaa hieman Santun ensimmäinen luokka.

Uusi koulu, täysin uudet kaverit ja pohjimmaisena mahdollinen oppimisvaikeus. Eikä asiaa yhtään helpota, että tiedän luokan olevan aika suuri kokoinen.

Lapset toisaalta pitää ajatuksesta, että muutetaan täältä pois. Mut toisaalla he haluaisivat jäädä tänne vielä asumaan. Onhan heille tullut monet kaverit jo täältä. Hieman haikein mielin sitä itsekin lähtee muuttamaan, mutta nyt on kumminkin se parhain aika poistua toiseen kaupunkiin.