Vanhempain vartti meni oikein mukavasti myös Pojun kohdalta.. Päädyimme tulokseen että varsinkin äidinkieli nyt yksilöllistetään takaisin (ihanaa =) ). Matematiikka ja englanti menee niin ja näin joten katsellaan vielä vähän aikaa tukitoimien kanssa, kuinka ne onnistuisivat, jos eivät nyt lähde onnistumaan niin sitten yksilöllistetään nekin.. Poju jatkaa omassa luokassaan opisekelua kaikissa aineissa. Pojuhan alkuun pelkäsi hirveästi varmaan leimautumisen riskiä, jos hän joutuisi jonnekin muualle menemään esim. äidinkielen tunniksi. Mut täällä koulussa saa todella hienosti käydä siellä missä muutkin luokkatoverit ovat.

Vaikka mä pelkäsin kovasti näitä pienemmän kaupungin haasteita kohdata erilainen perhe ja heille tarjottavat tukitoimet,  niin nyt en voi kuin kehua uutta kaupunkiamme, kuinka hienosti täällä on kaikkeen puututtu ja tarjottu apua. Välillä on ollut kiusaamistapauksia ja (toivon mukaan) aina on otettu yhteyttä kotiakinpäin.. Pieni huolikin kun on koulun puolesta herännä (niin Pojun kuin Santunkin kohdalla) niin aina oltu yhteydessä kotiin.. Jotenkin tuntuu että täällä hommat luistaa oikeasti..

Näin jälkeenpäin ajateltuna olen miettinyt onko Pojua entisessä koulussa kiusattu sitten kuinka paljon.. Kotia kyllä tuli hyvin viestiä siitä, et Poju toisia oli kiusannut, mut kun kuunteli Pojunkin juttuja aina kotosalla niin saattopa olla et Poju vaan puolustautui toisia vastaan... Välillä oli ihan ihme kysymyksiä kuten: Mitä tarkottaa pöllö tai vajakki tai homo... Niinpä niin... kanssa lukijatkin ehkä ymmärtävät että ei noi pojun sanavarastoon noin vaan voi tulla vaan taustalla on oltava ehkäpä haukkumista... Nykyinen Pojun opettaja kertoi kuinka hienosti Poju tulee "kielimään" myös toisten tekosista... Onneksi mun oppi oli mennyt vihdoin ja viimein perille. Jäi omaan mieleeni et ei opettaja koe lastani ehkä niin vaivalloiseksikaan... aika hienosti hän osasi asiat esittää vaikka välillä mä sanoinkin palveerissa, et sano just niinku mieles tekköö... Suorapuheisuutta on jotenkin helpompi sulattaa, kuin asioitten kiertämistä siihen pisteeseen, kun on hankala enää puuttua.